Kiina louhii noin 70 % maailman harvinaisista maametalleista ja jalostaa 91 % kokonaistoimituksesta, mukaan lukien Yhdysvaltojen jalostukseen lähetetyt materiaalit. Tämä ylivoima on syy siihen, miksi Yhdysvallat siirtyy kohti 94 % kotimaista harvinaisten maametallien hankintaa vuoteen 2030 mennessä, koska tällä hetkellä Yhdysvallat on lähes täysin riippuvainen Kiinan jalostamisesta ja magneettien valmistuksesta, vaikka sillä on omat mineraalivarannot maassa. Erityisesti tekoälyssä harvinaiset maametallit sijaitsevat kriittisessä infrastruktuurikerroksessa laitteiston alla, johon kaikki keskittyvät. Datakeskukset käyttävät harvinaisia maamagneetteja kiintolevyissä, moottoreissa, jäähdytysjärjestelmissä ja voimalaitteissa. Kun tekoälymallit skaalautuvat ja datakeskukset laajenevat käsittelemään suurempia työkuormia, näiden magneettien kysyntä räjähtää räjähdysmäisesti. Tekoäly kilpailee sähköautojen ja tuulivoimaloiden kanssa samasta rajoitetusta magneettitarjonnasta, mikä tarkoittaa, että harvinaisten maametallien kustannukset ja saatavuus vaikuttavat suoraan datakeskusten investointeihin ja siihen, kuinka nopeasti yritykset voivat todella ottaa tekoälyinfrastruktuurin käyttöön laajassa mittakaavassa. Harvinaisten maametallimagneettien puute tai hintapiikki tarkoittaa hitaampia datakeskusten rakentamista, korkeampia laskentakustannuksia ja viivästyneitä tekoälymallien käyttöönottoa. Jos Kiina kiristää harvinaisten maametallien vientiä tai käsittelykapasiteettia, se hidastaa sitä, kuinka nopeasti maailma pystyy rakentamaan tekoälylaskentaa.